Kestävää kaupunkisuunnittelua

Posted on Posted in Uncategorised

Yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä on päättää kaavoituksesta eli siitä, mihin rakennetaan ja mitä rakennetaan. Viime syksynä hyväksyttiin uusi yleiskaava, joka ohjaa rakentamista yleisellä tasolla. Yleiskaavan jälkeen laaditaan aluekohtaisia asemakaavoja, joissa päätetään yksityiskohtaisemmin rakentamisesta. Yleiskaava siis mahdollistaa rakentamisen, mutta ei velvoita siihen. Vasta asemakaavoissa päätetään lopullisesti mihin rakennetaan ja mihin ei.

 

Uudesta yleiskaavasta voi olla montaa mieltä, mutta yksi asia on varma: siinä on tehty rohkeita ja kunnianhimoisia päätöksiä Helsingin kehittämisestä julkisen liikenteen, etenkin raideliikenteen, ehdoilla. Viime vuosikymmeninä uusia asuinalueita kaavoitettaessa on rakennettu väljiä uusia asuinalueita Helsingin laitamille. Nyt uudessa yleiskaavassa suunnitteilla on paljon tiivistämistä ja tiiviiden asuinalueiden rakentamista Helsingin sisääntuloväylien varrelle. Tiivis rakentaminen on todella hyvä kehityssuunta, sillä se vähentää painetta rakentaa viheralueille ja tuo kaupunkilaisten palvelut mukavasti lähietäisyydelle. Tiiviit asuinalueet ovat myös toimivampia julkisen liikenteen kannalta, kun kaikkien ei tarvitse omistaa autoa.

 

Helsingin sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi on herättänyt paljon keskustelua ja myös kritiikkiä. Suunnitteilla on siis muuttaa Kehä I:sen eteläpuolella olevat moottoritiet kaupunkibulevardeiksi, joiden varrelle tulee tiivistä asumista kuten esimerkiksi Mannerheimintien tai Mäkelänkadun varrella jo on. Kantakaupunkia siis jatketaan Kehä I:lle asti, mikä on tarpeellista ottaen huomioon Helsingin kasvun. Ajonopeudet tippuvat ja keskelle bulevardia tulee pikaratikka. Ajonopeuksien laskeminen ei välttämättä tule hidastamaan matkantekoa kovin paljoa, sillä nykyiset moottoritiepätkät päättyvät kuitenkin aina liikennevaloihin, jotka päästävät vain tietyn määrän autoja läpi riippumatta edeltävän ajoväylän nopeusrajoituksista. Kaupungin sisääntuloväylät luovat pullonkauloja, ja kantakaupungin tieverkoston kapasiteetti on rajallinen riippumatta ajonopeuksista. Ruuhkien vuoksi nopeusrajoitusten sallimiin nopeuksiin ei usein päästä. Bulevardeja pitkin pystyy myös liikkumaan paljon enemmän ihmisiä kuin moottoritietä, kiitos pikaratikan tuoman lisäkapasiteetin.

 

Joukkoliikenteeseen panostaminen pikaratikan avulla, sekä hyvien pyöräväylien kehittäminen vähentää tarvetta auton käytölle, mikä poistaa autoja liikenteestä. Se myös vähentää ruuhkia ja lisää autoilun sujuvuutta niillä, joiden on syystä tai toisesta pakko käyttää autoa. Kaupunkibulevardeissa on siis paljon hyviä puolia. Tärkeää on kuitenkin toteuttaa bulevardit siten, että ne eivät uhkaa Helsingin ainutlaatuisia viheralueita. Hämeenlinnanväylän bulevardin toteuttaminen pitää jättää myöhäisemmäksi ja se tulee toteuttaa niin, että Keskuspuisto ei vaarannu Pirkkolan ja Maunulan kohdalta.

Hämeenlinnanväylä Pirkkolan ja Pohjois-Haagan väliseltä sillalta kuvattuna. Vasemmalla Pirkkolan urheilupuisto, joka on osa Keskuspuistoa. Hämeenlinnanväylän bulevardia rakennettaessa tulisi välttää Keskuspuistoon kajoamista.

Kaupunkibulevardien pikaratikoiden lisäksi Helsinkiin on suunnitteilla myös muita raidehankkeita, kuten raidejokeri, joka tulee bussin 550 reitille. Raidejokeri parantaa poikittaisliikenteen tehokkuutta, sillä ratikat eivät ketjuunnu toisin kuin bussit. Raidejokerin tavoitteena on valmistua vuonna 2021. Tiederatikka, joka korvaisi bussilinjan 506 ja kulkisi Viikin ja Otaniemen väliä, parantaisi myös huomattavasti poikittaisliikennettä. Nimensä ratikkahanke on saanut siitä, että sen reitille sijoittuisi seitsemän korkeakoulua.

 

Pasilan, Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen yhdistävä pisararata on myös merkitty uuteen yleiskaavaan mahdolliseksi hankkeeksi. Kallis miljardin euron hanke parantaisi liikenneyhteyksiä ja joukkoliikenteen sujuvuutta kantakaupungin alueella ja vähentäisi Helsingin päärautatieaseman tukkoisuutta ja vapauttaisi tilaa kaukojunille. Hanke on kuitenkin todella kallis, sillä se toteutettaisiin maan alla. Länsimetron ongelmista viisastuneena on mielestäni järkevämpää panostaa joukkoliikenteeseen maan päällä eikä sen alla. Se on halvempaa, miellyttävämpää ja vähemmän riskialtista.

 

Kaupunkiluonnon ja merellisen luonnon turvaamisen kannalta ongelmallinen kohta uuden yleiskaavan kannalta on Vartiosaari, jonka kaavoitus hyväksyttiin täpärästi kaupunginvaltuustossa. Vihreät vastustivat Vartiosaareen rakentamista sen luonto- ja virkistysarvojen takia. Asemakaavoissa on vielä mahdollista estää Vartiosaaren rakentaminen. Olisi kuitenkin hyvä, että saareen rakennettaisin kevyeen liikenteen silta.

 

Kruunuvuorenrantaan on rakenteilla uusi tiivis asuinalue, joka yhdistyy kantakaupunkiin kruunusiltojen kautta. Kruunusillat yhdistävät Itä-Helsingin merelliset kaupunginosat kantakaupunkiin ja siltoja tulee yhteensä kolme: Hakaniemestä Sompasaareen, Sompasaaresta Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan. Kruunusillat tulevat olemaan ainoastaan joukko- ja kevyeenliikenteen käyttöön (kiitos Vihreiden) ja niitä pitkin tulee kulkemaan pikaratikka.

 

Kaavoituksella vaikutetaan paitsi kaupungin luontoarvoihin ja liikenteeseen myös sosiaaliseen eritymiseen ja asuntojen hintoihin. Tällä hetkellä Helsingissä asuntopula nostaa asuntojen hintoja, mikä vaikeuttaa vähävaraisten ihmisten mahdollisuuksia löytää kohtuuhintaisia asuntoja ja tuottaa myös kustannuksia valtiolle korkeiden asumistukien kautta. Tämän vuoksi on tärkeää, että uudessa yleiskaavassa kaavoitetaan paljon uusia asuntoja. Kaupunkialueiden suunnittelulla on myös suuri vaikutus asuinalueiden segregaatioon eli eri alueiden sosiaalisiin eroihin. Järkevällä ja kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla voimme Helsingissä turvata viheralueita, torjua asuinalueiden eriytymistä ja varmistaa, että Helsingistä löytyy koti jokaiselle.

Hämeenlinnanväylä Maunulan ja Haagan väliseltä sillalta kuvattuna. Oikealla Keskuspuisto. Tulevana lauantaina (18.3.2017) klo 12-15 osallistun Pirkkolassa järjestettävään Keskuspuisto-tapahtumaan. Tule paikan päälle juttelemaan ja kuulemaan ajatuksiani keskuspuistosta 🙂

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *