Amanda Pasanen

Tänään eduskuntapuolueiden johto kokoontuu miettimään Suomen ilmastopolitiikkaa. Todella hienoa, että ollaan vihdoin päästy siihen pisteeseen, jossa melkein kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että nopeita ja tehokkaita toimia tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyseessä on meidän kaikkien yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä.

Nyt kiistellään enemmän siitä, mitkä ovat ne keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisää ydinvoimaa vai biopolttoaineita? Lihavero vai lentovero? Ja entäs yritystuet? Mikä on tehokkain keino kasvattaa Suomen hiilinieluja ja millä aikataululla?

Kuten puheenjohtajamme Iiris Suomela ja Sameli Sivonen Ylen artikkelissa toteavat, ei hakkuita pidä lisätä ja eläintuotannon tuista on luovuttava. Lisäksi eläinperäisille tuotteille on asetettava päästöjen mukaan määräytyvä vero lihankulutuksen vähentämiseksi ja kasviperäisten proteiininlähteiden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kokoomusnuoret ottavat artikkelissa kantaa taloudellisten ohjauskeinojen puolesta. Hiilivero kuulostaa hyvältä, mutta sitä ennen voisi aloittaa ilmastolle haitallisten yritystukien karsimisesta, jos kerran taloudelliset ohjauskeinot ovat fokuksessa (tätä kokoomus ei ainakaan tällä hallituskaudella ole edistänyt, päinvastoin). Keskustanuoret ovat ilahduttavasti eri kannalla kuin emopuolue ja haluavat lopettaa turpeenpolton. Olemme myös samaa mieltä METSO-ohjelman rahoituksen lisäämisestä, mutta ikävä kyllä Keskustanuoret puoltavat metsähakkuiden lisäämistä. Se niistä hiilinieluista.

Vasemmistonuoret ovat kanssamme samoilla linjoilla siitä, että yristytukiremontti on tärkeä toteuttaa ja fossiilisten yritystuista luovuttava. Perussuomalaiset nuoret ovat sitä mieltä, että Suomen ilmastopolitiikalla ei ole mitään merkitystä. Mehän kuulumme vain maailman kärkikuluttajiin, joiden hiilijalanjäljet kuuluvat maailman suurimpiin… Siniset nuoret puhuvat autokannan uudistamisesta, mikä sinällään on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi päästä yksityisautoilusta kokonaan eroon. Siniset haluaisivat myös lisätä ydinvoimaa. Maailman toiseksi kalleimman rakennuksen, Olkiluoto 3 valmistumista odotellessa… Kristillisdemokraattiset nuoret haluavat myös lisää ydinvoimaa ja kiristää saastuttavan energiantuotannon verotusta. Rkp-nuoret haluavat panostuksia biopolttoaineisiin ja kipsiä pelloille. Itämeren rehevöityminen on vakava ympäristöongelma, joka ei kuitenkaan suoraan liity ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Politiikan tärkein tehtävä on kuitenkin ensisijaisesti asettaa tavoitteet ja päättää kunnianhimon taso. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteena on tällä hetkellä saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045, tähän tähtää myös nykyisen hallituksen metsäpolitiikka ja hakkuiden lisääminen. Ikävä kyllä 2045 ei riitä, jos haluamme pysyä globaalissa 1,5 asteen lämpenemisen rajassa. Suomen pitäisikin asettaa tavoitteeksi olla hiilineutraali jo 2030.

Ensi kevään vaaleissa kannattaa aidosti miettiä, mitkä puolueet ovat valmiita OIKEASTI panostamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan omien eturyhmiensä etujen kustannuksella. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii nyt myös epäsuosittuja keinoja, eli rajoituksia ja veroja, jotta päästövähennyksiä saadaan aidosti aikaiseksi.

Yle: Mitä puolueiden nuorisojärjestöt haluavat tulevaisuuden ilmastopolitiikalta? Suomi hiilineutraaliksi, lihavero ja lisää ydinvoimaa

Vihreiden nuorten puheenjohtajana haluaisin innostaa lisää nuoria mukaan vihreään liikkeeseen ja edistää yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä järjestömme sisällä. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota aktiiviemme jaksamiseen ja edistettävä kestävää järjestökulttuuria.

Syitä lähteä mukaan Vihreisiin nuoriin on melkein yhtä paljon kuin meitä vihreitä nuoria. Tulin itsekin mukaan useamman sattuman kautta. Politiikkaan mukaan lähteminen vaati paljon tukemista ja vakuuttelua siitä, että kyllä minä kelpaan. Puheenjohtajana haluan mahdollistaa saman tuen ja tsempin mahdollisimman monelle nuorelle, jotka pohtivat poliittista vaikuttamista Vihreiden nuorten kautta. Meidän tulee jatkuvasti kehittää toimintaamme saavutettavammaksi ja miettiä uusia tapoja tavoittaa eri taustaisia nuoria ja tarjota mahdollisuus tulla mukaan puuttumaan maailman epäkohtiin yhdessä. Haluan, että Vihreät nuoret on sellainen yhteisö, jossa kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi omasta taustasta riippumatta.

Niin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa kuin työelämässä yleisestikin on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta ihmisten jaksamisesta. Meidän tulee Vihreissä nuorissa edistää sellaista toimintakulttuuria, jossa kannustetaan tunnistamaan omat rajat ja jossa kiirepuhe ja stressi eivät ole osoituksia menestyksestä, vaan levon tarpeesta. Kukaan ei saa palaa loppuun ja apua pitää uskaltaa hakea ajoissa, jos tuntuu, että omat voimavarat ehtyvät. Tuetaan toisiamme ja kannustetaan pitämään huolta omasta hyvinvoinnista. Puheenjohtajana haluan panostaa aktiiviemme jaksamiseen.

Valtakunnallisena liittona on tärkeää, että panostamme paikallisjärjestöjemme tukemiseen ja pyrimme aina alueelliseen edustavuuteen niin henkilövalinnoissa kuin esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Paikallisjärjestömme ja niissä toimivat aktiivit ympäri Suomen ovat tärkein voimavaramme. Minulle on tärkeää, että jokainen Vihreiden nuorten jäsen ympäri Suomen tuntee olevansa osa meidän vihreää yhteisöä. Haluan olla sellainen puheenjohtaja, joka tuntee liittomme jäsenjärjestöt perinpohjaisesti ja jota on luontevaa ja helppoa lähestyä mistä tahansa päin Suomea ja pyytää apua ja tukea, jos sitä tarvitsee.

Viikonloppuna tapasimme Vihreiden nuorten ympäristötyöryhmän kanssa luonnon oikeuksien tinkimätöntä puolustajaa Emma Karia ja järjestimme Kestävää kohtuutaloutta käsittelevän yleisötapahtuman, jossa panelisteina olivat ympäristötaloustieteilijä Henri Wiman, kestävän hyvinvoinnin tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi ja Kehys ry:n kestävän talouden vaikuttamiskoordinaattori Elina Mikola.

Nykyinen kasvupakkoon lukkiutunut talousjärjestelmä ajaa yhteiskuntamme kuluttamaan loppuun luonnon resurssit. Siitä huolimatta systeemimuutoksesta puhutaan melko vähän, ehkä sen takia, että se on niin pelottava ajatus. Pitäisi alkaa ajattelemaan koko rahataloutta uudella tavalla ja luopua tutusta ja turvallisesta kulutuskulttuurista. Politiikan kautta pitäisi pystyä rakentamaan kestävämpää yhteiskuntaa, mutta systeemimuutosta ei saada aikaan hetkessä. Onneksi paljon hyviä askelia kestävämpään järjestelmään on jo otettu. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsyä mitataan Suomessa niin kansallisella kuin usella kunnallisella tasolla. Perustulosta käydään paljon keskustelua ja sosiaaliturvaa ollaan kohta uudistamassa. Työn murroksen johdosta työtäkin on alettava ajattelemaan eri tavalla. Tarvitseeko meillä enää tulevaisuudessa olla 8 tunnin työpäiviä, tarviiko työtä ylipäänsä tehdä niin paljon, jos ei ole pakko ansaita rahaa ylikuluttamiseen?

Kestävää hyvinvointia pitää alkaa mittaamaan niin Suomen kuin EU:n tasolla, jotta kehitystä ohjataan aidosti kestävään suuntaan. Me ihmiset yleensä mittaamme sitä mitä arvostamme ja arvostamme sitä, mitä mittaamme. BKT:ta ei ikinä luotu hyvinvointimittariksi, mutta siitä huolimatta sitä edelleen käytetään sellaisena. On korkea aika alkaa keskittymään sosiaaliseen hyvinvointiin ja ekologiseen kestävyyteen. Ne ovat ne kaikista tärkeimmät tavoitteet, mitä politiikalla on saavutettava.

Panelistit Henri Wiman, Tuuli Hirvilammi ja Elina Mikola

Kohti kestävää kohtuutaloutta -tapahtuma keräsi paljon osallistujia Vihreiden puoluetoimistolle

Vihreiden nuorten ympäristötyöryhmä ja Emma Kari

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan ja maapallon muun eliöstön kannalta suurin kohtaamamme haaste. Globaalin ilmaston lämmetessä ennalta-arvaamattomat tapahtumaketjut liittyen merenpinnan nousuun, sään ääri-ilmiöihin, kuivuuden lisääntymiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen ja siirtymiseen aiheuttavat inhimillistä hätää ja lajien sukupuuttoja. Meillä ei enää ole aikaa spekuloida ilmastonmuutoksen seurauksilla – IPCC:n uusin raportti osoittaa selkeästi sen vaikutukset. Nyt on kyse siitä, olemmeko valmiita toimimaan.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. Tutkijat ovat tehneet tehtävänsä, nyt tarvitaan vain poliittista tahtotilaa.

Maailman hiilipäästöt on puolitettava ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että rikkaiden kehittyvien maiden kuten Suomen on saavutettava hiilineutraalius jo 2030-luvulla ja reilusti negatiiviset päästöt vuosisadan puoliväliin mennessä. Nykyinen tavoitteemme – hiilineutraalius 2045 – ei riitä, vaan tavoitetta on kiristettävä. Tähän tarvitaan kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden yhteistyötä.

Meidän on ajateltava uudelleen energiajärjestelmämme niin, että sähkön, lämmön ja liikenteessä käytettyjen polttoaineiden tuotanto nähdään kokonaisuutena, jonka tulevaisuus on sähköistymisessä ja uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden varassa. Yhdyskuntasuunnittelua on tehtävä mahdollisimman vähäpäästöinen asuminen ja liikkuminen edellä. Rakentamisessa on otettava huomioon rakennusmateriaalien päästöt ja rakennusten pitkäaikainen kestävyys.

Energiankulutuksen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen on panostettava. Ylikulutusta on rajoitettava esimerkiksi verotuksen keinoin. Otetaan käyttöön päästöjen ja ympäristövaikutusten mukaan määräytyvä haittavero. Kannustetaan ihmisiä kestävään kulutukseen esimerkiksi ruokailutottumuksissa. Vähennetään lihankulutusta ja siirrytään maataloudessa kasviproteiinien tuotantoon. Selvitetään kansallisen päästötietokannan käyttöönottoa.

Kasvatetaan hiilinieluja. Metsien hiilinielut on maksimoitava lähivuosikymmeninä ja hakkuita ei tule lisätä. Uusia turvekenttiä ei tule myöskään avata. Ojitettuja soita on kunnostettava ja hiilensidonta maksimoitava myös maatalouden maanmuokkauksessa.

Keinoja on, nyt tarvitaan poliittista tahtoa ottaa ne käyttöön. Tehdään ensi kevään vaaleista ilmastovaalit.

Tein viime viikolla valtuustoaloitteen kestävän hyvinvoinnin mittaamisesta Helsingissä. Ihmiset arvostavat sitä, mitä mittaavat ja mittaavat sitä, mitä arvostavat. On aika siirtyä pelkästä BKT-kasvun huomioimisesta sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden mittaamiseen. Tarvitaan uusia yhteiskuntakehityksen seurantavälineitä, jotta kehitystä voidaan ohjata aidosti kestävään suuntaan. Yhteiskuntamme tärkein tehtävä on taata nykyisille ja tuleville sukupolville kestävää hyvinvointia.

Ehdotan aloitteessani, että Helsinki selvittää, miten kestävää hyvinvointia voisi kaupungissamme mitata. Kestävän hyvinvoinnin seurannasta ja raportoinnista pitäisi tulla jatkuva käytäntö, minkä avulla sosiaalista ja ekologista hyvinvointia edistetään ja kehitetään määrätietoisesti.

Myös kansainvälisesti niin EU:ssa kuin OECD-maissa on herätty uusien kestävyysmittareiden tarpeeseen.Taloustieteen nobelisti ja entinen Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz on todennut, että “BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin”. Vuonna 2008 Ranskan entinen presidentti Nicholas Sarkozy käynnisti selvitystyön, jonka tavoitteena oli selvittää parannusehdotuksia kansantalouksien taloudellisen suorituskyvyn ja väestön hyvinvoinnin mittaamiseen, raportointiin ja tilastointiin. Selvitystyöstä vastasi Stiglitzin komitea. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että hyvinvointia on tarkasteltava kokonaisuutena yhdistäen niin taloudellista suorituskykyä kuin myös elämänlaatua ja ympäristönäkökulmia.

Esimerkkejä jo kehitetyistä kestävän hyvinvoinnin mittareista ovat esimerkiksi aidon kehityksen mittari GPI, vihreä BKT ja bruttokansanonnellisuus GNH. Jos Helsinki haluaa erottautua globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen edelläkävijänä ja maailman toimivimpana kaupunkina, on aika ottaa uusia seurantavälineitä käyttöön.

Mikä mieletön viikonloppu! Vilket veckoslut!

Vihreiden nuorten isoin tapahtuma ikinä ja vielä kaksikielisenä! Olen niin mielettömän ylpeä meidän jengistä, joka järjestää näin laadukkaita ja inspiroivia tapahtumia ja niin iloinen kaikista fiksuista uusista tyypeistä, ketkä haluaa olla mukana edistämässä kestäviä arvoja ja rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Väentapaamisen pääteema ympäristö on myös mulle erityisen tärkeä. Oli todella innostavaa kuulla niin paljon hyviä puheenvuoroja ja käydä keskusteluja ympäristöongelmien ratkaisuista ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä.

Eilen oli myös ensimmäinen Vihreiden nuorten puheenjohtajahakijoiden paneeli! Puhuin siitä, kuinka haluan nostaa esille kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa ja tehdä eduskuntavaaliehdokkaana ensi kevään vaaleista ilmastovaalit. Sen lisäksi haluan tehdä Vihreistä nuorista vielä saavutettavamman eri taustaisille nuorille. Maailma muuttuu kun sitä muutetaan!

*********

Gröna ungas största evenemang någonsin på två språk! Är så oerhört stolt över vårt gäng som ordnar så proffsiga o inspirerande evenemang och så jätte glad över alla smarta och fina nya mänskor, som vill vara med och främja hållbara världen och bygga en bättre framtid. Folkmötets tema miljö är också speciellt viktigt för mej och blev så inspirerad av alla talturer och diskussioner vi hade om att bekämpa miljöproblemen och sätta stop på klimatförändringen.

Igår hade vi också första ordförandepanelen för Gröna ungas ordförandekandidater! Talade om att jag vill som riksdagsvalskandidat lyfta upp miljöpolitik i vårens kommande val, som måste göras till klimatval. Dessutom vill jag göra Gröna unga till ett ännu mer tillgängligt förbund för unga från olika bakgrunder. Tillsammans kan vi förändra den här världen mot det bättre!

Fina bilderna är tagna av: / Hienot kuvat otti: Salla Merikukka

Olen ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa, koska ympäristökriisit vaativat ratkaisuja. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaavat elämän edellytyksiä tällä planeetalla ja silti vaikuttavat politiikan toimet uupuvat. Meillä ei ole aikaa odottaa. Tehdään ensi kevään vaaleista ilmastovaalit.

Meillä on nyt tilaisuus rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Yhteiskuntaa on muutettava niin, että se ei enää aja meitä kuluttamaan loppuun maapallon resursseja Nykyisen kulutuksemme kattamiseksi tarvittaisiin useita maapalloja, mutta meillä on vain yksi. Voimme kuitenkin muuttaa suuntaa.

Nyt tarvitaan tekoja ympäristön puolesta. Ympäristö on sukupolvikysymys ja haluan ajaa Suomeen ja maailmaan vaikuttavampaa ympäristöpolitiikkaa. Tuu mukaan tekemään kampanjaa kestävämmän tulevaisuuden puolesta! Laita viestiä, jos haluat tulla mukaan kampanjaan!

*****

Jag ställer upp i riksdagsvalet nästa vår, för att miljökriserna kräver lösningar. Klimatförändringen och minskningen av naturen mångfald hotar de grundläggande förutsättningarna för liv på denna planet, men ändå saknas tillräckliga åtgärder. Vi har ont om tid. Vårens val måste göras till klimatval.

Vi har möjligheten att bygga en hållbarare framtid. Vi kan ändra på samhällets strukturer så att de inte uppmuntrar oss till att överkonsumera slut planetens resurser. För tillfället skulle vi behöva flera planeter för att täcka vår konsumtion. Vi har ändå bara en. Det är dags att ändra riktning.

Nu behövs det handlingar för miljön. Miljöproblemen är en generationsfråga och jag vill föra ambitiösare miljöpolitik i Finland och i världen. Kom med och kampanjera för en hållbarare framtid! Skicka meddelande om du vill komma med!

Viikonlopun puoluevaltuuskunnassa hyväksyttiin Vihreille maatalouspoliittinen ja eläinpoliittinen ohjelma. Me halutaan Suomen maataloudesta maailman kestävintä kohdistamalla tukia pois eläintuotannosta kasviproteiinien tuotantoon ja ekosysteemipalveluihin. Jopa viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee maataloudesta ja lihansyönti on yksilön kulutuksen kannalta yksi merkittävimmistä päästölähteistä. Me halutaan puolittaa eläinperäisten tuotteiden käyttö vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelmaan voi tutustua paremmin tästä.

Me halutaan myös oikeutta eläimille ja ihan kaikille eläimille. Eläinten itseisarvo tulee tunnustaa ja mahdollistaa myös tuotantoeläimille mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Meidän pitäisi kokonaan luopua eläinten hyväksikäytöstä, koska meillä on siihen varaa ja vaihtoehtoja. Lue lisää tästä.

Mediaa kiinnosti kuitenkin poliittisia sisältöjä enemmän valtuuskuntalaisten mielipiteet meidän puoluejohtajan vapaa-ajanvietosta ja sen vaikutuksista puolueen kannatukseen. Me puhutaan maailmanlaajuisen ympäristökriisin pysäyttämisestä, maatalouden uudistamisesta ja eläintenoikeuksista ja mediaa kiinnostaa enemmän se, onko Toukolla paita päällä vai ei. Pakko myöntää, että olen ollut todella pettynyt julkiseen keskusteluun ja mediaan viime aikoina. Onneksi päästiin valtuuskunnassa keskittymään asiakysymyksiin ja fiilistelemään meidän kovia ilmastotavoitteita seuraavalle hallituskaudelle Toukon huikean ilmastopuheen saattelemana.

Useat puolueet tekevät nyt ilmastolupauksia. Sanoista on syytä päästä tekoihin.

Vihreät haastavat kaikki puolueet esittämään keinonsa torjua ilmastonmuutosta seuraavalla hallituskaudella. Me Vihreät esitämme, että kivihiilestä, polttoturpeesta ja öljyn käytöstä on luovuttava 2020-luvulla ja maakaasusta 2030-luvulla. Suomesta on tehtävä hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Haastamme kaikki puolueet esittämään todelliset keinonsa torjua ilmastonmuutosta seuraavalla hallituskaudella!

Pidin Vihreiden puoluvaltuuskunnassa puheen fossiilisista luopumisesta:

Ihmiskunta on tehnyt itsestään niin riippuvaisen fossiilisista polttoaineista, että me poltamme ne mieluummin loppuun, kuin annamme elintasomme laskea. Miljoonien vuosien aikana pakkautunut orgaaninen aines ei ole tarkoitettu ihmisen polttoaineeksi

Hiili kiertää luonnollisesti ilmakehän, vesistöjen, kasvillisuuden ja maaperän välillä. Saman verran hiiltä vapautuu eliöiden soluhengityksessä kuin sitoutuu yhteyttämisen seurauksena kasvillisuuteen ja esimerkiksi valtameriin.

Ihminen kuitenkin aiheuttaa epätasapainon hiilen luonnollisessa kierrossa.

Poltamme surutta nopeaan tahtiin hiilivarastoja, joiden luonnollinen kiertoaika olisi useita miljoonia vuosia.

Maapallon kasvillisuus ja valtameret ovat sitoneet arviolta noin 40 % ihmisen tähän asti päästäneestä hiilestä.

Tämä puskuri on kuitenkin kohta käytetty loppuun.

Valtameret happamoituvat, eivätkä kasvit pysty loputtomiin sitomaan lisääntyvää hiilen määrä ilmakehässämme.

Mitä sitten käy?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kytköksissä kynnysarvoihin, joiden ylittymisen jälkeen emme voi olla varmoja mitä tapahtuu.

Me saatetaan tietämättämme tai tietoisesti laukaista peruuttamattomia tapahtumaketjuja, jotka kiihdyttävät negatiivisia ympäristömuutoksia kohtalokkaasti

Sen vuoksi meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta kynnysarvot eivät ylity.

Emme saa antaa jäätiköiden ja merijään hävitä nykyistä vauhtia, valtameriemme happamoitua tai ikiroudan sulaa.

Emme saa vapauttaa miljoonien vuosien aikana varastoitunutta hiiltä ilmakehään, sillä sen lämmittävät vaikutukset tulevat jatkumaan satoja tuhansia vuosia.

Fossiilisista on päästävä irti nyt. Tähän on mahdollisuus vaikuttaa ensi vaaleissa.

Talade idag med en amerikansk studerande om samernas ställning i Finland. Han förundrade sig över varför ingen gör någonting i Finland åt det faktumet att vi behandlar Europas enda ursprungsbefolkning dåligt, att vi inte bryr oss om att trygga deras rättigheter och gottgöra tvångsassimilationen som hänt tidigare, varför vi inte bryr oss om allt detta trots klagomålen från det internationella samfundet och FN. Och framförallt: varför vi inte är intresserade och inte vet så mycket om samerna.

Vi talade också om hur man på Helsingfors universitet kan studera och bekanta sig med ursprungsbefokningar från andra sidan Atlanten, men samtidigt finns det knappt några kurser om vårt eget urfolk.

Det börjar vara hög tid att vi alla engagerar oss ser till att vi i Finland börjar bry oss om vårt eget urfolk och ratifierar ILO koventionen om ursprungsbefolken rättigheter. Och att vi framförallt intresserar oss om samer och deras kultur. Det är en skam hur vi förhållit oss likgiltiga till samefrågorna och för tillfället gör upp planer så som ishavsbanan, som hotar förstöra den skoltsamiska kulturen. Vi borde veta bättre.

Som tur finns det modiga röster som talar ut om samernas rättigheter och lyfter saken till offentligheten. Lönar sig att läsa gårdagens HBL:s intervju med Petra Laiti. Vi behöver mer sådana människor som Petra.