Maatalouspolitiikkaa ja eläinpolitiikkaa Salon puoluevaltuuskunnassa

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Viikonlopun puoluevaltuuskunnassa hyväksyttiin Vihreille maatalouspoliittinen ja eläinpoliittinen ohjelma. Me halutaan Suomen maataloudesta maailman kestävintä kohdistamalla tukia pois eläintuotannosta kasviproteiinien tuotantoon ja ekosysteemipalveluihin. Jopa viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee maataloudesta ja lihansyönti on yksilön kulutuksen kannalta yksi merkittävimmistä päästölähteistä. Me halutaan puolittaa eläinperäisten tuotteiden käyttö vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelmaan voi tutustua paremmin tästä.

Me halutaan myös oikeutta eläimille ja ihan kaikille eläimille. Eläinten itseisarvo tulee tunnustaa ja mahdollistaa myös tuotantoeläimille mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Meidän pitäisi kokonaan luopua eläinten hyväksikäytöstä, koska meillä on siihen varaa ja vaihtoehtoja. Lue lisää tästä.

Mediaa kiinnosti kuitenkin poliittisia sisältöjä enemmän valtuuskuntalaisten mielipiteet meidän puoluejohtajan vapaa-ajanvietosta ja sen vaikutuksista puolueen kannatukseen. Me puhutaan maailmanlaajuisen ympäristökriisin pysäyttämisestä, maatalouden uudistamisesta ja eläintenoikeuksista ja mediaa kiinnostaa enemmän se, onko Toukolla paita päällä vai ei. Pakko myöntää, että olen ollut todella pettynyt julkiseen keskusteluun ja mediaan viime aikoina. Onneksi päästiin valtuuskunnassa keskittymään asiakysymyksiin ja fiilistelemään meidän kovia ilmastotavoitteita seuraavalle hallituskaudelle Toukon huikean ilmastopuheen saattelemana.

Ilmastovaalit 2019

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Useat puolueet tekevät nyt ilmastolupauksia. Sanoista on syytä päästä tekoihin.

Vihreät haastavat kaikki puolueet esittämään keinonsa torjua ilmastonmuutosta seuraavalla hallituskaudella. Me Vihreät esitämme, että kivihiilestä, polttoturpeesta ja öljyn käytöstä on luovuttava 2020-luvulla ja maakaasusta 2030-luvulla. Suomesta on tehtävä hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Haastamme kaikki puolueet esittämään todelliset keinonsa torjua ilmastonmuutosta seuraavalla hallituskaudella!

Pidin Vihreiden puoluvaltuuskunnassa puheen fossiilisista luopumisesta:

Ihmiskunta on tehnyt itsestään niin riippuvaisen fossiilisista polttoaineista, että me poltamme ne mieluummin loppuun, kuin annamme elintasomme laskea. Miljoonien vuosien aikana pakkautunut orgaaninen aines ei ole tarkoitettu ihmisen polttoaineeksi

Hiili kiertää luonnollisesti ilmakehän, vesistöjen, kasvillisuuden ja maaperän välillä. Saman verran hiiltä vapautuu eliöiden soluhengityksessä kuin sitoutuu yhteyttämisen seurauksena kasvillisuuteen ja esimerkiksi valtameriin.

Ihminen kuitenkin aiheuttaa epätasapainon hiilen luonnollisessa kierrossa.

Poltamme surutta nopeaan tahtiin hiilivarastoja, joiden luonnollinen kiertoaika olisi useita miljoonia vuosia.

Maapallon kasvillisuus ja valtameret ovat sitoneet arviolta noin 40 % ihmisen tähän asti päästäneestä hiilestä.

Tämä puskuri on kuitenkin kohta käytetty loppuun.

Valtameret happamoituvat, eivätkä kasvit pysty loputtomiin sitomaan lisääntyvää hiilen määrä ilmakehässämme.

Mitä sitten käy?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kytköksissä kynnysarvoihin, joiden ylittymisen jälkeen emme voi olla varmoja mitä tapahtuu.

Me saatetaan tietämättämme tai tietoisesti laukaista peruuttamattomia tapahtumaketjuja, jotka kiihdyttävät negatiivisia ympäristömuutoksia kohtalokkaasti

Sen vuoksi meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta kynnysarvot eivät ylity.

Emme saa antaa jäätiköiden ja merijään hävitä nykyistä vauhtia, valtameriemme happamoitua tai ikiroudan sulaa.

Emme saa vapauttaa miljoonien vuosien aikana varastoitunutta hiiltä ilmakehään, sillä sen lämmittävät vaikutukset tulevat jatkumaan satoja tuhansia vuosia.

Fossiilisista on päästävä irti nyt. Tähän on mahdollisuus vaikuttaa ensi vaaleissa.

Varför bryr vi oss inte om samernas rättigheter?

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Talade idag med en amerikansk studerande om samernas ställning i Finland. Han förundrade sig över varför ingen gör någonting i Finland åt det faktumet att vi behandlar Europas enda ursprungsbefolkning dåligt, att vi inte bryr oss om att trygga deras rättigheter och gottgöra tvångsassimilationen som hänt tidigare, varför vi inte bryr oss om allt detta trots klagomålen från det internationella samfundet och FN. Och framförallt: varför vi inte är intresserade och inte vet så mycket om samerna.

Vi talade också om hur man på Helsingfors universitet kan studera och bekanta sig med ursprungsbefokningar från andra sidan Atlanten, men samtidigt finns det knappt några kurser om vårt eget urfolk.

Det börjar vara hög tid att vi alla engagerar oss ser till att vi i Finland börjar bry oss om vårt eget urfolk och ratifierar ILO koventionen om ursprungsbefolken rättigheter. Och att vi framförallt intresserar oss om samer och deras kultur. Det är en skam hur vi förhållit oss likgiltiga till samefrågorna och för tillfället gör upp planer så som ishavsbanan, som hotar förstöra den skoltsamiska kulturen. Vi borde veta bättre.

Som tur finns det modiga röster som talar ut om samernas rättigheter och lyfter saken till offentligheten. Lönar sig att läsa gårdagens HBL:s intervju med Petra Laiti. Vi behöver mer sådana människor som Petra.

ICLEI World Congress – Cities leading the way to a sustainable future

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

What a great week in Montreal at the ICLEI World Congress! City leaders and local governments from all over the world come together to share and develop ideas for a more sustainable urban development and to tackle sustainability challenges at a local level. I didn’t realise before how networked and powerful local governments can be when they come together and commit to amibitous climate goals and other important aims.

Some take home messages from the congress:

1. Cities and local governments have many advantages that nation states doesn’t. They can support each other and cooperate more efficiently and equally than nation states in many ways. Local governments have power over many sectors and can break silos. The cooperation and cocreation together with stakeholders is also easier than for nation states. In other words, the local leaders are closer to the people and can work closely together with them.

2. We need to pay attention to the nature and biodiversity in our cities. There is still a lot to be improved in how we communicate sustainable solutions to the public. We need to get people to understand how dense cities save green areas and how biodiversity is also essential for human life. On the national level urban land expansion should be controlled so that it doesn’t happen in areas that are not suited for it and when it happens, that it is managed in a sustainable way. We need to make our cities green also to keep the urban environment livable. Biodiversity strategies, mapping and monitoring is important in order to preserve the existing diversity and to develop green areas.

3. The private sector and sustainable procurement plays a crucial role in solving sustainability challenges. Cities determine the framework for private companies in which to operate, which is an opportunity to direct to more sustainable practices through strict procurement guidelines. For example the construction and building sector makes up to 40% of greenhouse gas emissions world wide and is the biggest consumer of resources. Life cycle assessments should be part of the approval processes of new buildings and the lowest price shouldn’t always be the priority in construction procurememts. Instead the reuse potential of the materials should be taken into account. Cities can also create a supportive emvironment for sustainable private sector actors by engaging them in action plans and by cooperation projects. Riskier experiments are also easier to realise with private money.

4. Equity and taking into account vulnerable groups of people is crucial for sustainable development in cities. They need to be integrated in decission making processes and also be decission makers. Reconciliation between colonizers and colonized is needed. We need more women in leading positions and we need more women in technical and economic fields. Women are an important asset in the fight against climate change, especially in the global south where they are the ones who take care of for example nutrition and waste management.

5. Implementation of global and national targets on the local level needs facilitation and capacity building on all levels. Many times there are gaps between the upper level targets and practical implementation on the grassroot level. Efficient and innovative governance practices are needed in order to ensure that ambitious targets become actions in reality.

sdr
dig
dig
sdr
sdr
sdr
dig
sdr

Puoluekokouspuhe systeemimuutoksesta

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Viikonlopun puoluekokouksessa en ehtinyt pitää puhettani systeemimuutoksesta, sillä ympäristöaiheiset puheet siirrettiin sunnuntaille, jolloin lähdin reissuun. Tässä kuitenkin puheeni Heurekan puistossa puhuttuna:

Rakkaat vihreät ystävät, kära gröna vänner

Mä mietin pitkään, mikä olisi tarpeeksi raflaava ja tunteita herättävä aloitus ympäristöpuheelle. Kaikki tuomiopäivän profetiat ja maailmanlopun skenaariot tuntuu jotenkin liian masentavilta ja käytetyiltä. Toisaalta yltiöpositiivinen hehkutus teknologiakehityksestä ja kaupunkien kunnianhimoisista hiilineutraaliustavoitteista tuntuu vähän tekopirteältä.

Me ollaan vielä kaukana riittävistä toimista.

Ongelma on siinä, että me ollaan lukkiuduttu sellaiseen järjestelmään, kutsuttakoon sitä vaikka yhteiskunta- tai talousjärjestelmäksi, mikä ajaa meitä väistämättä kestämättömään kehitykseen.

Meidän koko elämäntapa ja yhteiskunta on riippuvainen valtavista energiamääristä, jotka fossiiliset polttoaineet mahdollistaa. Meidän hyvinvointi ja yhteiskunnallinen kehitys on riippuvaista jatkuvasta talouskasvusta, joka perustuu luonnonvarojen kasvavaan kulutukseen ja suuriin energiamääriin.

Me tarvitaan systeemimuutosta kestävämpään järjestelmään

Ja nyt en puhu pelkästään päästöttömästä energiajärjestelmästä, vaan luonnon kantokyvyn rajoihin sovitetusta yhteiskunnasta.

Mutta miten systeemimuutos tapahtuu?

Se voi tapahtua pienten vaiheittaisten muutosten kautta tai systeemin romahduksen seurauksena. Mä toivon, että ehditään saada muutosta aikaan ennen romahdusta

Maailmankuulu systeemiteoreetikko ja yksi Kasvun rajat raportin kirjoittajista Donella Meadows, peräänkuuluttaa paradigman muutosta vahvana systeemimuutoksen keinona.

Meidän on muutettava jaettuja perustavanlaatuisia käsityksiä hyvinvoinnista ja yhteiskunnan toiminnasta

Asettaa toimintamme maapallon rajoihin.

Me ollaan oikealla tiellä,

mutta vielä paljon on tehtävissä.

Haen Vihreiden nuorten puheenjohtajaksi! / Söker till Gröna ungas ordförande!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Rakkaat ystävät! Kära vänner!

Näin kesälomien kynnyksellä ja puoluekokoustäpinöissä haluaisin kertoa teille, että aion ensi syksynä hakea Vihreiden nuorten puheenjohtajaksi. Toimittuani tänä vuonna Vihreiden nuorten hallituksen ympäristövastaavana ja ruotsinkielisten vihreiden (Grifin) hallituksessa sekä aktiivisesti Helsingin kuntapolitiikassa ja puoluevaltuuskunnassa olen tullut siihen lopputulokseen, että haluan jatkaa vihreän politiikan tekemistä aktiivisesti myös tulevina vuosina.

Vihreät merkitsevät minulle rakasta yhteisöä ja vahvaa ympäristöliikettä, joka muuttaa ja tulee muuttamaan tätä maailmaa parempaan suuntaan. Me olemme tulevaisuuspuolue, joka kantaa huolta ja välittää niin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta kuin tulevien sukupolvien oikeuksista. Me olemme yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja tulevaisuutta aidosti puolustava liike ja haluan olla tiiviisti mukana kehittämässä ja rakentamassa sitä eteenpäin. Meitä tarvitaan ennen kaikkea kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan läpiviejinä. Koska jos me emme nosta ympäristöasioita jatkuvasti agendalle, ei sitä tee mikään muukaan puolue.

Itse ympäristötieteilijänä haluan olla nostamassa ympäristöpolitiikkaa vahvasti esiin niin Vihreissä nuorissa kuin politiikassa yleisesti. Haluan myös kehittää elävää monikielisyyttä ja avata vihreää liikettä myös muille kuin suomea äidinkielenään puhuville.

Lisää kampanjateemoista ja ajatuksistani Vihreiden nuorten toimintaan ja politiikassa laajemmin kesän jälkeen.

*****

Jag har tänkt söka till Gröna ungas ordförande nästa höst! Efter att ha suttit i Gröna ungas styrelse som miljöansvarig och i Finlands svenska grönas styrelse samt deltagit aktivt i Helsingfors kommunalpolitik och partidelegationen har jag insett att jag vill fortsätta att jobba för den här rörelsen också i framtiden.

De Gröna betyder för mig varm gemenskap och stark miljörörelse, som förändrar och kommer ännu att förändra världen mot det bättre. Vi är ett framtidsparti, som bär ansvar och bryr sig om jämlikhet mellan olika generationer och om framtida generationers rättigheter. Vi är en politisk rörelse som försvarar jämlikhet, rättvisa och framtiden och jag vill vara med och utveckla och bygga upp denna rörelse ytterligare. De Gröna behövs framförallt för att föra fram ambitiös miljöpolitik. Om vi inte ihärdigt lyfter miljöpolitiken upp på agendan, kommer nog inget annat parti att göra det heller.

Som miljövetare vill jag framförallt lyfta miljöteman inom Unga gröna och politiken i allmänhet. Jag vill också utveckla levande flerspråkighet och öppna den gröna rörelsen för icke-finsktalande.

Mer om mina kampanjteman och tankar angående Gröna ungas politik och verksamhet efter sommaren.

dav
sdr
dav

Kivihiili on korvattava kestävillä vaihtoehdoilla!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Otimme Vihreissä nuorissa kantaa hallituksen päätökseen kieltää kivihiili vuonna 2029.

Suomen hallitus on päättänyt kieltää lailla kivihiilen polton vuonna 2029, mahtavaa! Kivihiilestä luopuminen on tärkeä askel kohti fossiilitonta yhteiskuntaa ja välttämätön keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen ratkaiseminen on Suomen energiapolitiikan kannalta todella keskeistä, mutta myös haasteellista. Etenkin pääkaupunkiseudulla lämmöntuotanto perustuu pitkälti kivihiilestä riippuvaiselle kaukolämmölle. Kivihiilen kieltämisen ilmastovaikutukset riippuvat kuitenkin vahvasti siitä, millä kivihiiltä aiotaan korvata. Näillä näkymin vaarana on, että polttolaitoksissa korvataan hiiltä puulla ja turpeella. Turpeen poltto on ilmastolle vähintään yhtä haitallista kuin kivihiilen poltto, minkä vuoksi turpeen poltosta pitäisi luopua jo vuonna 2025. Kivihiilen korvaaminen pelkästään puupohjaisilla polttoaineilla ei myöskään ole kestävää. Puun poltosta syntyy päästöjä ja metsien hakkuiden lisääminen köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta.

Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel kohti kestävämpää yhteiskuntaa, mutta se ei vielä riitä. Kivihiilikielto ei saa tarkoittaa pelkästään hallituksen ajaman biotalouden tukemista. Nyt tarvitaan mittavia investointeja päästöttömään energiaan, mikäli ilmaston lämpenemistä halutaan uskottavasti rajoittaa edes kahteen asteeseen globaalisti. Ratkaisuja on etsittävä niin lämmöntuotannon sähköistämisestä kuin esimerkiksi maalämmön mahdollisuuksista ja yleisesti hajautetun energiantuotannon edistämisestä. Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä vähentämään energiankulutusta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Vihreiden uusi luonnonsuojeluohjelma

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Viime viikonlopun puoluevaltuuskunnassa hyväksyttiin Vihreiden uusi luonnonsuojeluohjelma. Ehdotin ohjelman alkuun lisäystä, jossa tunnistetaan ihminen osana luontoa ja luonto osana ihmistä. Ehdotus meni läpi ja nyt se on ensimmäinen asia, minkä ihmiset lukevat halutessaan tietää enemmän Vihreiden luonnonsuojelulinjoista.

Tällä hetkellä maapallon tasapainotilaa järkyttävät ympäristöongelmat, johtuva perimmiltään siitä, että ihminen ei tunnista olevansa osa luontoa, vaan luulee olevansa siitä jotenkin erillään. Ihmisen aiheuttamat ongelmalliset ympäristömuutokset ovat tästä seurausta.

Tämän seikan tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti maailmaa, jossa ihminen pystyy sovittamaan omat tarpeensa maapallon kantokyvyn rajoihin.

Uudessa luonnonsuojeluohjelmassa linjataan paljon tärkeitä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Uhanalaisten metsälajien suojelua pitäisi tehostaa laajentamalla METSO-ohjelmaa, lisäämällä ohjausta jatkuvaan metsänkasvatukseen, suojelemalla vanhoja ja monimuotoisuudeltaan arvokkaita valtionmetsiä ja täydentämällä suojelualueverkostoa.

Ympäristöhallinnon toimivuus ja itsenäisyys tulee turvata maakuntauudistuksessa varmistamalla, että valvovalla viranomaistaholla on mahdollisuus valittaa luvittavan viranomaisen päätöksistä hallinto-oikeuteen.

Myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen otetaan kantaa ehdottamalla viherkerroinmenetelmän käyttöönottoa, viherinfrastruktuuriin panostamista ja päivittämällä kaupunkien metsienhoito-ohjelmat ekologisesti kestäviksi.

Luonnonsuojeluohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://www.vihreat.fi/luonnonsuojeluohjelma

Maakuntauudistus uhkaa ajaa alas Suomen ympäristöhallinnon

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Ympäristönsuojelun valvonta on tällä hetkellä jakautunut aluehallintovirastoihin (AVI), jotka hoitavat lupaprosesseja ja ELY-keskuksiin, jotka valvovat yhteiskunnan ja luonnon etua. ELY-keskuksilla on lupa valittaa aluehallintovirastojen päätöksistä, jos ne uhkaavat ympäristön etua. Maakuntauudistuksen yhteydessä kaavailtu uusi lupa ja valvontavirasto (LUOVA) tulee sisältämään niin AVI:en kuin ELY:jen tehtäviä, mutta valitusoikeus luvittavan viranomaisen päätöksistä poistuu valvovalta viranomaiselta.

Uuteen virastoon ei kuitenkaan tulisi ollenkaan yleisen edun valvonnan yksikköä, joka valvoisi yleisten kollektiivisten kokonaisuuksien, kuten metsien, soiden, vesistöjen tai eliölajien etua ja valittaisi ympäristön etua uhkaavista lupapäätöksistä. Ympäristöhallinnolta ollaan siis viemässä pois sen tärkeintä tehtävää: ympäristön edun valvontaa.

Kaavailtua uudistusta ovat pitäneet hyvänä lähinnä teollisuuden edustajat, kun taas luontojärjestöt ja hallinto-oikeudet ovat kritisoineet uutta mallia vahvasti. Tässä näkyy selvästi kenen etua hallituksessa ollaan ajamassa.  Hallituksen tavoitteena vaikuttaa olevan lupaprosessien nopeuttaminen ympäristön kustannuksella. Uudessa mallissa ympäristönsuojelun laillisuusvalvonta on vaarassa jäädä kansalaisjärjestöjen harteille, vaikka perustuslakiin on kirjattu, että valtion on huolehdittava siitä.

Pidin Vihreiden puoluevaltuuskunnassa (3.-4.3.2018) puheen ympäristöhallintoa uhkaavista uudistuksista. Meillä ei ole varaa ajaa alas korvaamattoman luontomme tärkeintä valvojaa, eli suomalaista ympäristöhallintoa.

Vihreiden nuorten kannanotto maakuntauudistuksen vaikutuksista ympäristöhallintoon löytyy täältä 

 

 

What do we want? Climate justice! – Alter COP23, climate negotiations and activism

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

 

Tomorrow starts COP23, the 23rd climate conference of the UNFCCC in Bonn. Together with 20 other young greens from around Europe I participated in the Alter COP23 seminar in Cologne organized but the Federation of European Young Greens. We learnt about the history of the global climate movement, about climate campaigning and about how the climate negotiations actually are. We also took part in a big climate demonstration in Bonn together with lots of environmental NGOs, political actors and concerned citizens.

 

Once a year climate issues have the chance get a lot of media attention when the world conferences are arranged. Sadly though, the “unimportant” COP’s with no big agreements being made (like the Paris agreement two years ago) are most likely not to gain so much attention. Still these conferences are important, because they lead to the big breakthroughs and also make those breakthroughs reality. The context of this year’s COP is the follow up of the Paris agreement, the presidency of Fiji and attention to the small island states. Since the conference is organized in Bonn, which is close to the biggest coal mining areas (Rheinland) in the world, coal is also an important issue.

 

The good thing with the Paris agreement is that it is ratified by many countries already. The bad thing is that most of the details are not yet decided on. Things that will be on the agenda in this years COP is for example the intended national determined contributions (INDC’s) which are the emissions reduction plans that all countries voluntarily will stick to. At this point the INDC’s should already be transformed into NDC’s dropping the term “intended”. We need the national contributions to be implemented now. A sum up of all the emission reduction plans of the Paris agreement countries should result in a reduction of greenhouse gas emissions that ensures that the warming of the climate stops in 2 degrees. Sadly, but not surprisingly, this target is not being reached. According to some calculations the emission reduction schemes of the member countries cover only about one third of the required emission reductions in order to reach the 2 degree goal.

 

Another “small” detail of the Paris agreement which is not yet clear is the finance. Who will pay and for what? The Green Climate Fund is divided into the mitigation fund and the adaptation fund. Currently the mitigation fund covers 80% of the financing and the adaptation fund only 20%. This is something that the poorer countries and especially the small island states are not happy about since they are already suffering the effects of climate change. However, the big emitter countries want to ensure their economic wellbeing in the shift away from fossil fuels, which is why the prefer allocating more money to the mitigation fund. One would hope that during this year’s COP and the presidency of Fiji more attention and dedication would be drawn to the conditions of the small island states and climate justice.

 

Together with German greens we participated in a climate march in Bonn together with some 25 000 other concerned activists. The march targeted especially coal mining and climate justice. The countries that emit the most should also do the most in order to stop the pollution and at the same time also help the poorer countries that already suffer the effects of the climate change. The activist approach on the march and the seminar in general made me think more about the efficiency and the aims of activism. Some of my friends are also participating in the biggest environmental civil disobedience event Ende gelände by blocking some coal mines somewhere in the Rheinland area. The relieving thing about activism is the simplification of the cause and power of direct action. We want them to stop coal burning and protecting fossil fuel production because it is simply bad for the people and the planet. We are right and they are wrong but still it feels like nothing is changing. Is it as simple as that? Sometimes I feel that it isn’t since we lack viable alternatives and social structures to just shift into a zero-emission society. But after listening to the problems of other European Greens and taking part in actions I started thinking that there is a lot to learn from the activist approach. We need a strong movement of the people and a strong will to make a change. And we need to be ambitious about climate goals even if it sometimes feels utopistic. Because at least it is clear that pessimism won’t make any change in the world. A hint of idealism still might do that.

 

To conclude, these few days together with other young green activists from around Europe brought a lot of new thoughts and perspectives on things. So amazing to see that the Green movement has such great persons standing behind it in so many countries. Even if the politics fail you somewhere they will be more encouraging somewhere else. The political contexts and environments are different in every country, but still we can learn from each others mistakes and successes. I felt so proud every time I could tell about the rising polls of the Finnish Greens. How we have grown from a small movement of a few devoted environmentalists into a party that also attracts a wider audience with our green values. If we can make it, other countries can make it too!

 

Oh, and one more thing. What do we want? Climate justice! When do we want it? Now!