Miksi Amanda? Risto “Ripa” Willamo, ympäristönsuojelutieteen yliopiston lehtori

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Ripa Willamo, meidän ympäristönsuojelutieteen lehtori on inspiroinut satoja ellei tuhansia ympäristötieteilijöitä syväluotaavilla ja pedagogisesti upeilla luennoillaan. Ripa on haastanut meitä ajattelemaa asioita monista eri näkökulmista, käyttämään filosofiaa apuna maailman ymmärtämisessä ja kannustanut meitä kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Me eletään monimutkaisessa maailmassa, jossa ihminen aiheuttaa monenlaisia ongelmallisia muutoksia ympäristössään. Näiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tieteteidenvälistä kokonaisvaltaista ymmärrystä niin ihmisen, yhteiskunnan kuin luonnon toiminnasta. Ympäristöongelmat on usein aiheuttanut liian kapeakatseinen lähestymistapa asioihin, jossa ympäristövaikutuksia ei olla osattu ottaa huomioon. Einsteinin sanoin, emme voi ratkaista ongelmia samalla ajattelutavalla kuin mitä me käytimme niitä luodessamme. Tarvitaan uudenlaista kokonaisvaltaista ajattelua, ja sitä olen oppinut etenkin Ripalta.

—–

Lektor i miljöskyddsvetenskap Ripa Willamo har lärt mej framförallt att tänka tvärvetenskapligt och ta flera olika synpunkter i beaktande då vi funderat över lösningar till komplicerade miljöproblem. Flera av våra nuvarande miljöproblem har förorsakats av för enkla och ensidiga förhållningssätt till saker, som har lett till att miljöpåverkningar glömts bort. Så som Einstein har poängterat kan vi inte lösa problem med samma sortens tänkande som vi använt då vi skapat problemen. Därför behöver vi ett nytt sätt att se på saker från flera olika synvinklar med hjälp av olika vetenskapsinriktningar. Bland annat det har jag lärt mej av Ripa.

Suomen kestävän kehityksen politiikkaa on parannettava ensi hallituskaudella!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised
Viime viikolla julkaistiin Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi. Suomi sai arvosanaksi 7. POLKU2030-hankkeessa arvioitiin Suomen onnistumista kestävän kehityksen edistämisessä sekä ehdotettiin konkreettisia suosituksia jatkosuunnista.
 
Suomen suurimmat haasteet kestävässä kehityksessä liittyvät ilmastonmuutokseen, ympäristön tilaan ja kulutukseen sekä yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Suomen suurin etu on vakaa yhteiskunta, toimiva demokratia ja halu toteuttaa kansalaisten osallisuutta.
 
Elämme tällä hetkellä yli maapallon ekologisten rajojen, mikä aiheuttaa niin ilmastonmuutosta kuin luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja muita ympäristöongelmia. Tarvitaan kiireellisiä toimia, joiden avulla elämäntapamme saadaan ekologisesti kestävälle pohjalle. Yhteiskunnallisen muutoksen on kuitenkin tapahduttava sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden. Tämän takia tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteensovittamisesta.
 
YK:n Agenda2030 Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kokonaisvaltainen kehikko siitä, miten sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää maailmaa tulisi edistää. Toistaiseksi yksikään maa ei kuitenkaan ole esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten Agenda2030 tavoitteisiin päästään.
 
Seuraavan hallituksen tulee laatia kestävän kehityksen tiekartta vuoteen 2030 ja Agenda2030 tavoitteisiin pääseminen tulee ottaa hallitusohjelman perustaksi. Tehdään Suomesta esimerkkimaa siinä, miten sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä fossiilittomaan ja luonnon kannalta kestävään yhteiskuntaan saadaan aikaiseksi!

Nyt tarvitaan ilmastosankareita!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

 

Olen ilmastosankari!

Vaalikonevastausten ja Ilmastokiltti-lupauksen perusteella olen valmis edistämään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jotta Suomen päästöt saadaan kuriin ja pidettyä Pariisin ilmastosopimusken 1,5 asteen tavoitteessa.

Vihreät on ilmastokiltein eduskuntapuolue, mikä tarkoittaa sitä, että puolueemme ehdokkaat ovat vastanneet ilmastomyönteisimmin isojen vaalikoneiden kysymyksiin ja sitoutuneet Hiilivapaa Suomi -kampanjan Ilmastokiltti-lupaukseen.

Olemme valmiita asettamaan fossiilisille polttoaineille eräpäivät, ajamaan alas ilmastolle haitalliset yritystuet, vähentämään metsähakkuita, suojelemaan soita, sähköistämään liikenteen ja muuttamaan ruoantuoannon kasvipainotteisemmaksi.

1,5 asteen ilmastopolitiikka tarkoittaa sitä, että seuraavalla hallituskaudella tarvitaan isoja yhteiskunnallisia rakennemuutoksia kaikkialla yhteiskunnassa. Enää ei ole aikaa valita keinovalikoimasta helpoimpia ja mieluisimpia keinoja, vaan tarvitsemme niitä kaikkia. Meidän on niin taloudellisesti kuin teknisesti mahdollista saavuttaa ainakin 60 % päästövähennystavoite vuoden 1990 -tasosta vuoteen 2030 mennessä. Otetaan siis keinot käyttöön ja osoitetaan ilmastojohtajuutta!

Ilmastokiltteihin ehdokkaisiin voi tutustua Hiilivapaa Suomi -kampanjan verkkosivuilla.

Parhaan ilmastoystävällisin äänestyspäätökse saa tehtyä, kun yhdistää puolueiden ilmastolinjoista tehdyt kyselyt ilmastokiltin ehdokkaan valintaan.

Puolueiden ilmastokannoista on kysellyt mm

Suomen kuvalehti

WWF

Luonnonsuojeluliitto

Yle

 

#ihmisoikeuslupaus

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Tämä viikko on rasismin vastainen viikko. Ihmisoikeuskysymyksistä puhutaan vaalitilaisuuksissa ihan liian vähän. Silti kyse on vahvasti ihmisten elämää määrittävistä perusoikeuksista. Niistä tulee pitää tiukasti kiinni.

Ihmisoikeuksista välittäminen merkitsee muun muassa sitä, että haluaa uudistaa translain itsemäärämisoikeutta kunnioittavaksi, että haluaa poistaa rasismin yhteiskunnastamme ja edistää esteettömyyttä ja kaikkien ihmisten yhdenvertaista osallistumista. Raiskauslainsäädäntö on muutettava suostumusperustaiseksi ja satenkaariperheitä kohdeltava yhdenvertaisesti muiden perheiden kanssa. Lupaan edistää ihmisoikeuksia, jos minut valitaan eduskuntaan.

Eläinten oikeudet on turvattava päätöksenteossa!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Osallistuin tällä viikolla Animalian vaalipaneeliin, jossa oli hyvää keskustelua puutteellisesta eläinlakiesityksestä (joka onneksi kaatui hallituksen mukana) ja eläinten aseman tunnustamisesta yhteiskunnassamme. Juridisesti eläimet tunnistetaan edelleen vain ihmisten omaisuutena, ei tuntevina yksilöinä, joilla on omat perusoikeudet.

Me ihmiset ollaan siitä erityislaatuinen laji, että me tiedostetaan muille eläimille aiheuttamamme kärsimys. Tästä syystä näen, että meillä on myös muista eläimistä poikkeava vastuu vähentää aiheuttamaamme kärsimystä. Meillä on mahdollisuus valita. Sen vuoksi meidän tulee pyrkiä eroon eläinten tehotuotannosta ja muusta eläinten hyväksikäytöstä niin pitkälle kuin se on mahdollista. Eläinsuojelulaki tulee uudistaa ensi hallituskaudella niin, että siinä kielletään eläinten pitäminen häkeissä, kielletään porsitushäkit ja parsinavetat sekä turkistarhaus.

 

Vaalivideo / Valvideo

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

 

Olen ehdolla eduskuntaan, koska haluan torjua ilmastonmuutosta ja pysäyttää kuudennen sukupuuttoaallon.

Nyt tarvitaan tekoja ilmaston ja luonnon puolesta. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen systeemimuutoksen kestävämpään yhteiskuntaan, jossa ympäristövaikutukset otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja jossa hyvinvointimme ei rakennu ekologiselle velalle.

Näytä luontosi ja käytä ääntäsi kevään vaaleissa luonnon ja ilmaston puolesta! Ennakkoäänestys 3.-9.4. ja vaalipäivä 14.4.!

____

Jag ställer upp i riksdagsvalet för att jag vill bromsa upp klimatförändringen och stoppa det sjätte massutdöendet av arter.

Nu behövs det klimatgärningar. Vi behöver en omfattande systemförändring till ett hållbarare samhälle, där klimatpåverkningar tas i beaktande i allt beslutsfattande och där vår välfärd inte byggs på ekologisk skuld på kommande generationers bekostnad.

Visa din natur och rösta i vårens val! Förhandsröstningen är 3.-9.4. och valdagen 14.4.!

Suomalaiset haluavat ilmastonmuutoksen torjunnan kärkiteemaksi

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Suomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen hillinnän ja vähäpäästöisen yhteiskunnan kehittämisen tulisi olla yksi seuraavan hallituksen kärkiteemoista. Suomalaisten ymmärrys Suomen ilmastovastuusta vauraana ja kehittyneenä maana on myös lisääntynyt. Meillä on ollut mahdollisuus vuosikymmenten ajan rakentaa hyvinvointia ja kehittää yhteiskuntaamme fossiilitalouden voimin samaan aikaan, kun muualla maailmassa samoihin asioihin ei ole ollut mahdollisuutta. Meillä on historiallinen vastuu kannettavana omien päästöjemme alasajossa.

Rohkeiden ilmastotoimien suurimpana esteenä pidetään tänään julkaistun ilmastobarometrin vastausten mukaan sitä, että poliitikot eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantaisivat heidän uudelleenvalintansa seuraavissa vaaleissa. Nyt tarvitaan poliitikoilta ilmastojohtajuutta ja rohkeita päätöksiä. Jos haluat edesauttaa niitä, niin kerro rohkeasti mihin muutoksiin olet itse valmis. Vain yhdessä me voidaan rakentaa ilmastokestävämpi maailma ja tulevaisuus.

Suomen lajien uhanalaistuminen on pysäytettävä!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Ympäristöministeriö julkisti eilen Suomen lajien uhanalaisuus 2019 -tutkimuksen, jonka hälyttävät tulokset kertovat luonnonsuojelun suuresta tarpeesta. 11,9 prosenttia maamme arvioiduista lajeista eli noin 2667 lajia ovat uhanalaisia ja 9 prosenttia silmällä pidettäviä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 420 uutta lajia on lisätty uhanalaisten listaan. Vaadimme, että seuraava hallitus pysäyttää hälyttävän uhanalaistumiskehityksen ja lisää luonnonsuojelun määrärahoja, jotta suojelutoimia pystytään lisäämään.

 

Suomen selkärankaisista eläimistä kolmannes on uhanalaisia. Suurin osa äärimmäisen uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten viherpeippo, peltosirkku, varpunen ja selkälokki. Äärimmäisen uhanalaisia nisäkkäitä ovat saimaannorppa, susi, naali ja ahma. Kaloista järvilohi, ankerias ja nieriä ovat myös vaarassa kadota. Myös sammalien, jäkälien, putkilokasvien, perhosien ja pistiäisten tilanne on huonontunut edellisestä 10 vuoden takaisesta arvioinnista. Hyönteislajeista uhanalaisia on noin 10 prosenttia.

 

Lajien monimuotoisuuteen vaikuttavat vahvasti ne ympäristöt, joissa lajit elävät. Viime joulukuussa julkaistun Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvion mukaan noin puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia. Tämä heijastuu suoraan niiden lajien elinmahdollisuuksiin, joille nämä ympäristöt ovat välttämättömiä. Siksi uhanalaisia lajeja voidaan useimmiten suojella juuri suojelemalla niiden elinympäristöjä. Metsäluonnon muutokset ovat 733 lajilla ensisijainen uhanalaisuuden syy ja avointen elinympäristöjen sulkeutuminen 639 lajilla. Suojelualueiden määrää on lisättävä!

 

Metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Nyt on korkea aika uudistaa Suomen metsätalous luonnon kannalta kestävälle pohjalle. Hakkuumääriä on vähennettävä ja METSO-ohjelman rahoitusta nostettava. Biotaloushuumasta on siirryttävä ekologisesti kestävään metsien käyttöön ja avohakkuut kiellettävä valtion mailla ja turvemailla.

 

Monimuotoinen luonto on elämämme edellytys. Hyvinvointimme ja taloutemme perustuu luonnon ekosysteemipalveluille, jotka tuottavat meille ravintoa, puhdasta vettä ja hengitysilmaa. Monimuotoiset ekosysteemit turvaavat nämä palvelut ja pystyvät myös paremmin sopeutumaan muutoksiin, joita ihmistoiminta ja esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa. Luonnon suojeleminen on paitsi itseisarvoisen tärkeää, myös meidän oman hyvinvointimme turvaamista. Nyt on korkea aika kääntää huolestuttava kehitys paremmaksi. Pysäytetään Suomen lajien uhanalaistuminen ja panostetaan luonnonsuojeluun!

 

 

Ollaan rohkeasti feministejä!

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Hyvää naistenpäivää!

Tänään, ja joka ikinen päivä, on hyvä päivä pysähtyä hetkeksi miettimään omia etuoikeuksiaan. Niiden miettiminen on harvoin kovin helppoa. On vaikeaa myöntää itselleen, että on paljon asioita, joita ei vain kunnolla pysty ymmärtämään, koska on itse niin etuoikeutetussa asemassa. Itsereflektio on vaikea laji.

Mä olen todella etuoikeutettu: valkoinen, akateemisesta perheestä ja vauraasta maasta kotoisin oleva heteronainen, jolla on mahdollisuudet tehdä vaikka mitä. Mä en voi koskaan kunnolla tietää, miltä meidän yhteiskunnassa tuntuu olla rodullistettu, vammautunut tai seksuaalivähemmistöön kuuluva. Voin vain myöntää oman ymmärtämättömyyteni ja tehdä parhaani sen eteen, että myös vähemmän etuoikeutetut ihmiset pääsevät ääneen ja maailmasta tulee pala palalta yhdenvertaisempi paikka kaikille.

Mä olen myös nuori nainen ja välillä epävarma todella monista asioista. Kuntavaaleissa en uskaltanut laittaa huulipunaa vaalikuvaan, koska ajattelin, että se on jotenkin liikaa itsensä korostamista. Mä en myöskään aina ole uskaltanut puhua omista mielipiteistäni. Olen pelännyt, että ne ammutaan heti alas, koska en tiedä asioista tarpeeksi tai en ole tarpeeksi uskottava ihminen niistä puhumaan.

Olen kuitenkin päässyt näistä ajoista paljon eteenpäin ja uskallan nykyään olla rohkeasti sitä mitä olen. Edelleen tulee kuitenkin niitä hetkiä, kun koen olevani vääränlainen ihminen väärässä paikassa, sanomassa vääriä asioita. Onneksi on ystäviä, kanssafeministejä, jotka tukee näissä hetkissä ja auttaa uskomaan omiin kykyihin ja oikeuksiin.

Meidän pitäisi kaikkien olla feministejä ja jaksaa väsymättömästi tukea toisiamme ja etenkin niitä, jotka on vähemmän etuoikeutettuja ja enemmän marginaalissa. Etuoikeutettujen pitää aina antaa vähemmän etuoikeutetuille tilaa tulla kuulluiksi. On meidän vastuu kuunnella, ei kertoa, miten asiat ovat.

Ollaan rohkeasti feministejä.

 

Miksi talousjärjestelmäkritiikistä ei saa puhua?

Posted on Leave a commentPosted in Uncategorised

Viikonlopun nuorten ilmastokokouksessa päästiin tavanomaisten ilmastotoimien lisäksi keskustelemaan nykyjärjestelmän ongelmista. Kuinka ongelmallista on, että meidän hyvinvointiyhteiskunta on riippuvainen talouskasvusta, joka toistaiseksi pohjautuu luonnonvarojen kulutuksen kasvattamiseen? Miksi kukaan ei uskalla puhua tästä aika isosta kysymyksestä, kun meistä niin moni on samaan aikaan tietoinen meidän kestämättömän järjestelmän ongelmista?

Minäpä voin kertoa, miksi tästä on vaikea puhua.

Eilen illalla luin twitteristä viestejä, missä mua ja Vihreän Langan päätoimittajaa Riikka Suomista haukutaan niin idiooteiksi kuin lapsellisiksi ja missä vääristellään ja tahallaan ymmärretään väärin sitä, mitä olen yrittänyt sanoa. Riikan twiitin seurauksena, jossa siteerataan mun kommenttia liittyen systeemikritiikkiin, sadat miesoletetut taloustietäjät ovat hyökänneet vastaiskuun, kertomaan miten asiat oikeasti ovat. Joitakin asiallisia keskustelunavauksia lukuunottamatta, koko keskustelu tuntuu enemmän vaientamiselta kuin molemminpuoliselta dialogilta. Talousjärjestelmää ei selkeästi saa kritisoida, eikä sitä saa ainakaan tehdä nainen.

Muutama asiaa degrowthista ja systeemikritiikistä, vielä 1000 kerran.

1. Ennenkuin lähdet lyttäämään degrowth-ajattelua, ota edes selvää, mistä koko liikkeessä ja ideologiassa on kyse. Suurin osa miestietäjistä ei selvästikään ole tutustunut alan kirjallisuuteen ja kokee silti oikeudekseen levittää valheellista tietoa.

2. Kukaan ei ole ehdottamassa talouskasvusta luopumista nykyisen järjestelmän sisällä. Kritiikki ei kohdistu talouskasvuun itseensä, vaan kasvuriippuvuuteen ja itse järjestelmään. Olisiko meidän mahdollista luoda sellainen järjestelmä, joka tuottaisi hyvinvointia ilman, että siihen tarvitaan luonnonvaroista riippuvaista talouskasvua?

3. Nykyisessä tilanteessa talouskasvua tarvitaan monilla puolin maailmaa, mutta on kuitenkin tieteellisesti todettu, että ihmisen subjektiivinen hyvinvointi ei lisäänny tietyn tulotason ja elämän perusasioiden turvaamisen jälkeen. Vaurauden lisääntyminen ei tee meitä rikkaissa länsimaissa onnellisiksi, mutta nykyisessä järjestelmässä tarvitsemme kasvua hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ylläpitämiseksi.

4. Talousjärjestelmän muuttaminen on hankalaa ja hidasta. Voi olla, että ilmastokestävä yhteiskunta saavutetaan jotakin muuta kautta nykyisen järjestelmän sisällä. Ikävä kyllä siitä vain ei ole minkäänlaista näyttöä toistaiseksi. Tämän takia on myös tärkeää puhua järjestelmätason muutoksista ja eikä ottaa nykyistä talousjärjestelmää annettuna. Talousjärjestelmää pitää ja saa politisoida. .

5. Talousjärjestelmä on ihmisen itse luoma väline hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Se ei ole itseisarvo ja se on asia mitä me voimme muuttaa. Hyvinvoivat ihmiset ja hyvinvoiva luonto taas ovat itsesarvoisen tärkeitä asioita ja me emme pysty muuttamaan tämän planeetan ekologisia reunaehtoja.

Ja vielä viimeiseksi: uskaltakaa naisetkin puhua taloudesta, vaikka sedät tulee hiljentämään. Toivon mukaan vielä joskus eletään sellaisessa maailmassa, jossa ihmiset osaa paremmin käydä dialogia keskenään ja jossa naisia ei pyritä vaientamaan heti kun me puhutaan miehille tärkeistä asioista.