Keski-Eurooppa kärsii jälleen tappavista ennätyshelteistä, joissa lämpötilat ovat nousseet keskimäärin neljä astetta tavanomaista korkeammiksi ja pahimmilla alueilla yli 40 asteen. Ilmastokriisi pitkittää näitä vaarallisia hellejaksoja, jotka sulkevat kouluja, vaativat ihmishenkiä ja ajavat eläinsuojat kriisitilaan.

Riittämätön ilmastopolitiikka iskee koviten haavoittuvimmassa asemassa oleviin: ikäihmisiin, lapsiin, pitkäaikaissairaisiin, ulkotyöläisiin sekä heihin, joilta puuttuvat viheralueet tai pääsy viilentäviin tiloihin.

Suunnan kääntäminen vaatii nopeita päästövähennyksiä ja tiukempaa ympäristöpolitiikkaa. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava vauhdittamalla uusiutuvaa energiaa, ja liikkuminen on siirrettävä raiteille sekä muiden kestävien muotojen varaan. Samalla luonnonsuojelu ja ennallistaminen ovat välttämätön osa kriisin torjuntaa.

Kun maapallon ekosysteemien tasapainotilat horjuvat ja kriittiset kynnysarvot ylittyvät, luonnon omat järjestelmät ovat tärkein keino viilentää planeettaa ja palauttaa järjestelmän tasapaino. Siksi viheralueita on lisättävä kaupungeissa ja elinvoimaisista hiilinieluista on pidettävä huolta.

Tästä ilmastokriisin aikakaudesta ei saa tulla uusi normaali. Vielä ei ole liian myöhäistä toimia turvallisemman ja ennakoitavamman tulevaisuuden puolesta.

Vaaditaan yhdessä parempaa ilmastopolitiikka ja asetetaan luonnon ja ilmaston kantokyky kaiken politiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi.