Itämeren tilasta puhutaan usein toivottomana tapauksena, vaikka meren tila on paranemaan päin. Palautuminen tapahtuu kuitenkin hitaasti ja etenkin maatalouden rehevöittäviä päästöjä ei ole saatu kunnolla kuriin. Siihenkin olisi keinoja, jos ne vain uskallettaisiin ottaa käyttöön. Itämerellä on toivoa!

Jätevesien puhdistaminen ja muihin pistekuormituslähteisiin puuttuminen on tuottanut tulosta, joka näkyy hitaasti. Itämeren ravinnekuormitus on nyt selvästi alhaisempi kuin 1990-luvulla. Vuonna 2025 ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin fosforia poistui merestä enemmän kuin sinne päätyy.

Maatalouden päästöjä ei kuitenkaan ole saatu kuriin. Yksi tehokkaimmista keinoista parantaa Itämeren tilaa on säädellä fosforin käyttöä maataloudessa. Orpon hallitus kuitenkin päätti sallia muita fosforilannoitteita suuremman fosforimäärän levittämisen pellolle kotieläinten lantana.

Paitsi äänestämällä vaaleissa ja vaatimalla parempaa politiikkaa, voi jokainen vaikuttaa Itämeren tilaan myös omilla henkilökohtaisilla valinnoilla. Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen on tehokkain keino suojella Itämerta, sillä merkittävä osa rehevöitymisestä aiheutuu eläintuotannon lannasta ja eläintuotantoon viljeltävän rehun lannoitteista. Vapaa-ajan veneilijöille tulisi olla itsestäänselvyys, että mitään saastuttavia aineita tai käymälävesiä ei lasketa mereen.

Toivoa kuitenkin on ja asiat voivat muuttua parempaan suuntaan, kun riittäviin toimiin ryhdytään. Itämeri voi tulevaisuudessa olla lähes vapaa sinilevistä ja nykyistä kirkkaampi ja puhtaampi. Tehdään kärsivällisesti ja määrätietoisesti töitä sen eteen.