Kestävän kasvun turvaaminen on Helsingin kaupungin tärkein tehtävä!

Posted on Posted in Uncategorised

Jos lähden täysin tyhjältä pöydältä näin ympäristötieteilijänä miettimään, mikä on Helsingin tulevaisuuden kannalta kaikista tärkeintä, päätyisin todennäköisesti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun turvaamiseen. Pääkaupunkina Helsinki kasvaa väistämättä, koko maan taloustilanne on vahvasti riippuvaista Helsingin kasvusta ja sen mahdollistamisesta. Ottamatta tässä kantaa pakonomaisen talouskasvun tavoitteluun on selvää, että halusimme tai ei, Helsinki kasvaa. Mutta kasvaa voi myös kestävästi (ainakin jossain määrin). Olen erittäin iloinen siitä, että Helsingin kaupungin uudessa strategiassa heti toisena kärkenä on kestävän kasvun turvaaminen. Ympäristötieteilijän mieltä lämmittää strategian kirjaus “Kokonaisvaltaisen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden varmistaminen on kasvavan kaupungin tärkeimpiä tavoitteita”.

Mitä kestävä kasvu tarkoittaa käytännössä? Sosiaaliseen kestävyyteen liittyen strategiassa linjataan, että eriarvoisuutta vähennetään panostamalla varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja lisätään tulokselliseksi todettua positiivista erityiskohtelua, eli tuetaan rahallisesti enemmän niitä kouluja ja päiväkoteja, joissa on haastavammat olosuhteet. Seggregaation ehkäisemisessä Helsinki pyrkii toimimaan jatkossakin “eurooppalaisena huippuesimerkkinä turvaten ja mahdollistaen eri kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin” – kuulostaa hyvältä. Sosiaalisen kestävyyden mahdollistaminen kasvavassa kaupungissa lisää painetta asuntotuotannolle. Helsingin tavoitteena onkin rakentaa vuosittain 6000 ja myöhemmin 70000 uutta asuntoa ja lisäksi selvitetään aktiivisesti toimenpiteitä asumisen hinnan nousun hillitsemiseksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on nostettu yhdeksi teemaksi ja tavoitteena on käynnistää “laaja ja kokonaisvaltainen hanke yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisujen löytämiseksi syrjäytymishaasteeseen”. Nuoriin halutaan panostaa vahvistamalla palveluketjua perustasolla ja pyrkimällä siihen, että jokaisella nuorella on mahdollisuus harrastukseen.

Ekologinen kestävyys ja Helsingin luontoarvot on myös hyvin huomioitu strategiassa. Kaupungin merellisyyttä ja luonnonläheisyyttä korostetaan ja tavoitteena on “turvata viher- ja sinialueiden ekologinen laatu, saavutettavuus ja terveysvaikutukset”. Kaupunkimetsien monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti ja hulevesien hallinnassa hyödynnetään viherpinta-alan kasvattamista kaupunkirakenteessa. Vaikka itse pidänkin luontoarvoja jo pelkästään itseisarvoisen tärkeinä on myös tärkeää, että niiden välineisarvoto kuten virkistysarvot ja kaupunkilaisten hyvinvointi huomioidaan. Näin saadaa vielä useampia ihmisiä puolustamaan ja arvostamaan Helsingin ainutlaatuista kaupunkiluontoa. Strategiassa luvataan myös päätös kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta valtuustokauden aikana. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen mahdollistaisi arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden suojelun Helsingissä.

Globaalin ekologisen kestävyyden kannalta strategian tärkein tavoite on kuitenkin hiilineutraalisuuden saavuttaminen jo vuoteen 2035 mennessä. Helsingissä on siis päätetty aikaistaa hiilineutraaliuustavoitetta kunnianhimoisesti 15 vuodella nykyiseen tavoitteeseen nähden (aiempi tavoite oli vuoteen 2050 mennessä). Helsinki haluaa profiloitua “globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen kansainvälisesti verkottuneena edelläkävijänä” ja pyrkii mukaan johtavien maailman kaupunkien C40-ilmastoverkostoon. Esimerkiksi muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa on jo aiemmin asetettu Helsinkiä kunnianhimoisempia tavoitteita: Köpenhamina pyrkii olemaan maailman ensimmäisin hiilineutraalikaupunki vuonna 2025 ja Oslo pyrkii täysin eroon fossiilisista vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin kunnianhimoinen hiilineutraaliuustavoite aiotaan saavuttaa parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, panostamalla uusiutuvaan energiaan ja kehittämällä liikennettä vähäpäästöisemmäksi. Luottoa on myös innovaatioihin ja yhteistyöhön kaupunkilaisten ja yritysmaailman kanssa cleantechin ja kiertotalouden edistämisessä. Kovin konkreettiselle tasolle hiilineutraaliuuden saavuttamisessa ei strategiassa päästä ja siitä puuttuvat esimerkiksi ruuhkamaksut ja lähiöiden energiaremontit. Suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen lähde Helsingissä on kotitalouksien kaukolämmitys. Energiatehokkuuden lisääminen ja parantaminen vanhojen asuntojen peruskorjauksien yhteydessä olisi yksi tehokas tapa vähentää asumisen kasvihuonekaasupäästöjä.

Strategiassa toivotaan myös tukea valtiolta korvaavan energiajärjestelmän kehittämiseksi, mikäli Suomi aikoo kieltää kivihiilen polton kokonaan. Kestävät energiaratkaisut ovatkin kaukolämpöriippuvaisen ja kerrostalovaltaisen Helsingin kannalta hankalia. Vaikka yksittäiset kaupungit ja kunnat voivat olla edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, ei pelkästään oman kaupungin hiilibudjetin tuijottaminen riitä globaalissa mittakaavassa, jos kasvihuonekaasuintensiivisesti tuotettua energiaa joudutaan ostamaan kaupungin ulkopuolelta energiantarpeen tyydyttämiseksi. Hiilineutraliuutta tavoiteltaessa onkin tärkeää pitää kokonaiskuva mielessä.

Kaiken kaikkiaan Helsingin kaupungin strategia nykyiselle valtuustokaudelle on pääosin positiivista luettavaa sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. On hienoa, että Helsingissä on päätetty ottaa kunnianhimoinen rooli niin sosiaalisen eriarvoisuuden torjumisessa kuin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Lähteet:

Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 (pormestarin esitys)

Helsingin kaupungin ympäristökeskus: Helsingin energiarenesanssi

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen blogi: Modernia ilmastovastuuta maailman toimivimmassa kaupungissa – ympäristöasiat Helsingin uudessa strategiaesityksessä

Pohjoismainen yhteistyö: Nordic capitals pushed ambitious climate change objectives at COP21

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *