Päästövapaa pääkaupunki – miten ilmastonmuutosta torjutaan Helsingissä

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ympäristöongelmista ja turvallisuusuhkista. Vaikka suurin osa ihmisistä onkin sitä mieltä, että ilmastonmuutokselle on tehtävä jotain, on aihetta usein hankala nostaa esiin politiikassa. Tämä johtuu siitä, että ilmastonmuutos on ongelmana on niin laaja ja monisyinen, ettei siihen ole olemassa yksinkertaista patenttiratkaisua. Kiihtyneen ilmastonmuutoksen katastrofaaliset seuraukset saattavat myös aiheuttaa ihmisissä ahdistusta ja välinpitämättömyyttä. Tuntuu, ettei mitään ole enää tehtävissä. Lannistuminen ja kyynisyys ei kuitenkaan tule pelastamaan maailmaa. Kuntatasolla voidaan tehdä paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen suurimpana kaupunkina Helsinki voi olla suunnannäyttäjä ilmastokestävässä kaupunkisuunnittelussa ja energiapolitiikassa. Urbanisaation kiihtyessä kaupunkien vaikuttavuus myös globaalissa mittakaavassa korostuu. Näyttämällä hyvää esimerkkiä Helsingissä tehdyt päätökset voivat vaikuttaa myös globaalissa mittakaavassa!

 

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan runsaasti erilaisia toimia yhteiskunnan eri alueilla ja ihmisten elämäntavoissa. Yksi tärkeä rakenteellinen muutos yhteiskunnassa koskee energiantuotantoa ja -jakelua. Energiasektori on Suomen merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde. Fossiilisista polttoaineista, kuten esimerkiksi kivihiilestä, on luovuttava nyt. Jos Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisen tavoitteessa halutaan pysyä, olisi hiilen polton loputtava koko maailmassa vuonna 2025, eli vain 8 vuoden kuluttua.

 

Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä päätös Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta pysyäksemme Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteessa. Voimalan sulkeminen on välttämättömyys, mutta sen jättämä aukko synnyttää myös haasteita Helsingin energiantuotannon uudelleenorganisoimiseksi. Tarvitaan monipuolisesti erilaisia energiantuotantomenetelmiä kivihiilen polton korvaamiseksi. Energiantuotannossa tulisikin lisätä erityisesti tuulivoiman, aurinkoenergian ja maalämmön käyttöä. Samaan aikaan on parannettava rakennusten energiatehokkuutta ja pyrittävä vähentämään energiankulutusta kaikin mahdollisin keinoin.

 

Tuulivoimaa rakennetaan paljon ympäri Suomea ennen kaikkea pohjoiseen. Helsingin sääolosuhteet ovat kuitenkin myös monessa paikassa suotuisat energian tuottamiseksi tuulivoimalla. Tästä huolimatta monissa tapauksissa esteettiset syyt ajavat ekologisten ylitse, sillä tuulivoimaloita pidetään maisemallisesti epäsopivina Helsinkiin. Esimerkiksi Vuosaaren satama-alueella on paljon potentiaalia tuulienergian tuotantoon! Kivihiilikasat ovat suurempi maisemahaitta kuin tuulivoimalat.

 

Monissa julkisissa rakennuksissa on tasakattoja, jotka voi ottaa hyötykäyttöön asentamalla niihin aurinkopaneeleja. Aurinkopaneelit ovat kertainvestointi, jotka tuottavat energiaa ilmaiseksi asennuksen jälkeen. On myös helpotettava kuntalaisten mahdollisuuksia ryhtyä itse uusiutuvan energian pientuottajiksi. Aurinkosähkön pientuotantoa voitaisiin tukea siirtymällä laskutuksessa niin sanottuun netotukseen, näin pientuottaja hyötyisi kaikesta tuottamastaan sähköstä. Kaikki olemassa oleva teknologinen älykkyys on otettava käyttöön hajautetun energiantuotannon tukemiseksi. ­

 

Energiantuotannon voi yksinkertaistaen jakaa sähkön ja lämmön tuotantoon. Olennaista kasvihuonekaasupäästöjen kannalta Helsingissä on ratkaista lämmöntuotanto, joka pohjautuu tällä hetkellä pitkälti fossiilisille polttoaineille. Helsingin kaupungin teettämän selvityksen mukaan on kannattavinta panostaa kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien rakennusten lämmitystavan muutoksiin: öljy- ja sähkölämmitystä on kannattavaa korvata maa- ja aurinkolämmöllä. Hajautettu energiantuotanto on kannattavinta uusissa kiinteistöissä, minkä vuoksi onkin tärkeää panostaa kestäviin energiaratkaisuihin uudessa rakennuskannassa. Helsingin kaupungin selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä joka viidennessä uudessa rakennuksessa voisi olla maalämpö!

 

Energiantuotannossa on tapahtumassa maailmanlaajuinen murros, jossa siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Helsingin ja sitä kautta koko Suomen kannattaa investoida tulevaisuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Energiainfrastruktuuria joudutaan uudistamaan Suomessa joka tapauksessa, joten uudistuksissa kannattaa suunnata uusiutuvaan energiaan. Bioenergia voi toimia osaratkaisuna fossiilisten energialähteiden korvaamiseen, mutta kokonaan sen varaan ei kannata jättäytyä. Bioenergiantuotannosta syntyy päästöjä, kun puuta poltetaan ja hiilineutralius toteutuu vain, jos poltettujen puiden tilalle kasvatetaan tarpeeksi uusia. Suurin ilmastohyöty bioenergiasta saadaan käyttämällä nopeakiertoista biomassaa, kuten puunkorjuusta jääviä puujakeita.

 

Samaan aikaan kun investoidaan uusiutuviin energialähteisiin ja luotetaan älykkäiden energiainnovaatioiden voimaan, on kuitenkin tärkeää myös kiinnittää huomiota energian kulutukseen. WWF:n teettämän tuoreen selvityksen mukaan Helsingissä on mahdollista vähentää kaukolämmön tarvetta nykytasosta 46 prosenttia vuoteen 2050 mennessä energiatehokuutta lisäävillä toimilla. Energiatehokkuus on vähintään yhtä tärkeää kuin uusiutuviin panostaminen, mutta tämäkään keino ei ole täysin aukoton. Energiatehokkuuden tuomat taloudelliset säästöt saatetaan käyttää edelleen lisääntyneeseen kulutukseen ja tuotantoon, josta aiheutuu lisää päästöjä (rebound-ilmiö).

 

Ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa tarvitaan enemmän kuin uskoa teknologisiin innovaatioihin ja taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksiin. Jatkuvaan talouskasvuun perustuvassa yhteiskunnassa taloutta on kasvatettava koko ajan lisääntyvällä kulutuksella ja tuotannolla, mikä ei ole kestävää ympäristön ja ilmaston kannalta. Meidän onkin aika miettiä myös yhteiskunnallista ja taloudellista järjestelmäämme ja sen tarkoituksenmukaisuutta. Rajaton talouskasvu rajallisella planeetalla ei ole toimiva yhtälö. Ihminen voi muuttaa itse luomiaan yhteiskunnallisia systeemejä, mutta ei planeetan asettamia fyysisiä reunaehtoja.

Kuva: Bicca Olin

Tekstissä piilolinkkien takana esiintyvien lähteiden lisäksi tekstin pohjana on käytetty Hiilivapaa Suomi -kampanjan verkkosivuja: http://hiilivapaasuomi.fi/ Olen myös kuntavaaliehdokkaana sitoutunut Hiilivapaa Helsinki -kampanjan tavoitteeseen edistää Helsingin luopumista kivihiilestä.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.