Budjettivaltuusto ja Sörnäistentunneli 24.11.2021

Posted on Posted in Uncategorised

Tänään Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli kahta isoa ja merkittävää asiaa: kaupungin ensi vuoden budjettia sekä sörnäistentunnelia.

Puheenvuoroni Helsingin ensi vuoden talousarviosta:

Bästa fullmäktigeledamöter,

Helsingfors budget för året 2022 satsar på återhämtning från koronakrisen, tacklar bristen på arbetskraft och satsar på invånarnas mentala hälsa. Dessutom ser vi till att staden investerar hållbart i spårvägar, cykelbanor och uppehållet av parker och idrottsområden.

Kaupungin ensivuoden talousarviossa olen erityisen tyytyväinen siihen, että panostamme koulutukseen ja jatkamme Helsingin palkkakehitysohjelmaa. Koronakriisin vaikutukset tulevat näkymään tämän päivän nuorissa vielä vuosienkin jälkeen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että satsaamme koulutukseen ja siten nuoriin.

Vaikka esimerkiksi naisvaltaisten hoiva-alojen palkkakuopan ratkaiseminen ei ole yksin Helsingin käsissä pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että teemme Helsingissä osamme, jotta tärkeästä ja arvokkaasta työstä saa myös elämiseen riittävän toimeentuloon.

Sitten kaupungin investoinneista. 

Meidän on uskallettava panostaa myös sellaisiin asioihin, jotka eivät tuota suoraa taloudellista hyötyä, mutta parantavat kaupungin viihtyisyyttä ja turvaavat luontoalueitamme ja siten vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten hyvinvointiin. Puistojen ja katujen ylläpito, ulkoliikuntapaikat, luonnonsuojelualueet ja virkistysalueiden infrastruktuuri ovat tällaisia hankkeita.

Luonnon arvoa ei voi mitata rahassa ja luonnon merkitys ihmisille kaupunkiympäristössä korostuu. Luonnon kuluminen on suosituilla virkistysreiteillä on aito huoli. Siksi on todella tärkeää, että pidämme jatkossakin huolta riittävistä investointivaroista kaupungin viheralueiden reittien ja opastuksen kunnossapitoon.

Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ei voi enää ajatella, että luonto on vain joissain sille erillisesti merkityillä viheralueilla. Elävää luontoa tarvitaan myös kaikkialle rakennettuun ympäristöön katukasvillisuuden, puiden, pensaiden, viherkattojen  ja viherseinien muodossa. Pariisissa on ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi ja kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi päätetty istuttaa urbaaneja metsiä kaupungin ytimeen ja radikaalisti lisätä kasvillisuutta katukuvassa ja esimerkiksi avata asfalttikenttiä katuvihreälle.

Tutkimusten mukaan jo yksittäisillä puilla ja pienilläkin lähiluontoalueilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin kaupunkiympäristöissä

Tähän radikaaliin viherryttämiseen tarvitaan myös kaupungin investointivaroja ja olen iloinen siitä, että niitä myös lyötyy ensi vuoden budjetista.

kiitos, tack

Puheenvuoroni sörnäistentunnelista:

Hyvät kanssavaltuutetut,

Kuten jo aiemmin mainitsin, on liikennejärjestelmiä suunniteltava kokonaisuutena. Uskoisin että meidän kaikkien yhteinen tavoite täällä valtuustossa on luoda mahdollisimman viihtyisää kaupunkiympäristöä, jossa pystyy liikkumaan mahdollisimman sujuvasti liikkumismuodosta riippumatta. Uskoisin myös että tavoiteenamme on käyttää kaupungin yhteisiä varoja vastuullisesti.

Vaikka en itse ajatelekaan, että meidän kannattaa tehdä mitään liikennepolitiikkaa yksittäisen liikkumismuodon perusteella on tarpeen todeta, että autotunnelin kaltaiset ratkaisut ovat huono ja epätehokas keino parantaa myös autoilun sujuvuutta.

Tämä on fakta ja sitä tukee myös alan tutkimusnäyttö. Kyse on liikennesuunnittelun polkuriippuvuudesta, josta meidän on nyt viihtyisän kaupungin ja ilmastokriisin nimissä päästävä eroon.

Lainaan tässä arkkitehti Saana Rossin vertaisarvioituun liikennetutkimukseen perustuvaa blogia:

“Liikennevirrat eivät noudata suoraa logiikkaa, jossa autoteitä tai kaistoja lisäämällä parannetaan autoilun sujuvuutta. Tiekapasiteettia lisäämällä eli rakentamalla lisää tai leveämpiä kaistoja tai vaikkapa tunneleita, ei yleensä saada kovin suuria helpotuksia ruuhkiin tai matka-aikoihin, sillä hetkellisesti sujuvampi liikenne houkuttelee aina enemmän autoja tielle. Liikennesuunnittelijoiden konsensus myös Helsingissä on, että parhaiten autoilun sujuvuutta edistetään vähentämällä liikenteessä olevien autojen määrää houkuttelemalla mahdollisimman monet liikkumaan jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.”

Automatkojen määrä Helsingissä ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen kasvanut, vaan vähentynyt. Tunnelin rakentaminen lisäisi autojen määrää kantakaupungissa, eli juuri siellä, mistä yritämme niitä erilaisin ratkaisuin saada pois.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *